Viikko on vierähtänyt nopeasti. Huomenna Hanna-mummo pääsee jo omaan kotiinsa. Nopeasti siihen on tottunut, että jaloissa vipeltää kolme koiraa. Mutta ei, meille ei ole tulossa kolmatta koiraa, vaikka tilaa ja resursseja siihen olisikin!

Hienosti on tuo lauma akkoja käyttäytynyt, eikä mitään turinoita ole päässyt syntymään. Manna tosin muistutti Mummoa siitä, että hänen matalajalkaisuutensa karvoihin ei koske kuin hovitrimmaaja Jaana. Mummo nimittäin päätti, että Mannan karvoja voisi jo pikkuhiljaa alkaa lyhentämään, ja ovelasti leikin varjolla yritti käydä karvoituksen kimppuun. Taannoinhan saimme Miselinien uutisista lukea Mummon "trimmanneen" myös Vili Vilperin niskavilloja.

Häh? Minäkö parturoinnin tarpeessa?

Minä sitten tänään rankaisuksi vähän karstasin Mummon omia alusvilloja, joita muuten riittää ihan naapurin nurkkiin asti. Mollykin pääsi taas tänään käsittelyyn, kun siltäkin tuntuu tuota karvaa lähtevän ihan järkyttäviä määriä. Äitiinsä tullut siis tässäkin asiassa.Tänään kävästiin myös katsastamassa urheilua kylillä eli ajelimme kaupunkiin katselemaan agilitykisoja. Me vanhat eukot jäätiin kentän laidalle zoomailemaan ratoja, kun tuo nuorempi väki lähti lenkkeilemään. Ulkona oli todella raaka viima kauniista auringonpaisteesta huolimatta, joten pitkään ei kentällä viihdytty.

Lällää naapurin rekut, mä oon super-Mummo!