Ihan alkuun kuitenkin söpöstelyä. Pääsin sunnuntaina naistenpäivän kunniaksi tiirailemaan kameran linssin kautta tällaisia. Niitä oli yhteensä 32 kappaletta.

Eilen päästiin Mannan kanssa vihdoin ja viimein korkkaamaan agilitykausi. Treenaamassa olikin vain kaksi koirakkoa meidän lisäksi eli säästyttiin pitkiltä odotteluilta. Harjoiteltiin kaikenlaisia käännöksiä ja testailtiin mikä kenellekin sopii. Oli tosi huisia, kun sain Mannan lähetettyä nollakulmasta putkeen. Mä kun oon aina vain hokenut "että ei tää irtoa, putkeen pitää aina saattaa". Eipähän muuten tarvii, kun vielä treenataan ja uskotaan siihen koiraan. Mannalle varsinkin teki tosi hyvää olla itsekseen harkoissa, motivaatio oli hyvä ja keskittyminenkin erinomaista. Ainoa pikku miinus oli putkeen tehty pissi ja sen jälkeinen kieltäytyminen ko. putkella (putki oli kyllä pesty). Periksi en antanut, ja kyllähän se mustapää pienellä väkipakolla putken sitten suoritti. Saa nähdä onko yhtä hyvät fiilikset ensi viikolla kun Molly pääsee myös mukaan?! Meidän vakituinen kouluttaja on koko kevään poissa, joten kouluttajissa on nyt vaihtuvuutta. Koen asian vain positiivisena, koska jokainen kouluttaja näkee meidät uudesta kulmasta ja kiinnittää eri asioihin huomiota.

Tämän päivän uutinen sitten lienee se, että Molly kunnostautui äsken keittiövarkaana. Leivoin sämpylöitä ja pienen tilanahtauden vuoksi olin nostanut uunipellin keittiöjakkaran päälle. Selän kun käänsin, niin eiköhän tuo vihulainen napannut pelliltä ison raa'an sämpylän! Osan taikinasta saimme kaavittua sen kidasta, mutta aikamoisen mällin se sitä kyllä kerkesi nielemään. Saattaa olla, että huushollissamme eletään metaanikaasun täytteistä iltaa.

Ahne parsoni loikkaa