Maanantain agilitytreenit menivät oikein hienosti. Radat olivat mukavan haasteelliset ja minäkin sain kunnon harjoitusta siihen surullisen kuuluisaan takaperin juoksuun. Harjoittelimme myös nollakulmasta sekä putkeen että kepeille menoa. Turkin lähdön myötä Manna oli saanut ihan uuden vaihteen päälle, ja mennä viiletti sellaisella riemulla esteitä ettei olla hetkeen nähty. Hyvä niin, nimittäin odotin ihan toisenlaista meininkiä. Neiti on alkanut taas nirsoilemaan ruokansa kanssa, joten ajattelin energiatason olevan lähellä nollaa.

Molly meni myös mainiosti. Kertaalleen piti taas lähteä lähdöstä haahuilemaan, mutta onneksi melko nopealla aikataululla korvat taas löytyivät. Kovin suuri elin ei vielä kerinnyt ohjaajan otsaan ilmestyä :) Vauhtia, intoa ja jaksamista löytyi. Tosi hyvin sillä kestää pinna hinkata jotain tiettyä ohjauskuviota monen monituista kertaa peräkkäin, ja kunto sillä kestää paljon paremmin kuin minulla.

Ensimmäisen kerran harkoissa ei tarvinnut palella, sillä lämpötila keikkui reilussa 15 asteessa. Oli oikein miellyttävää treenailla lämpöisessä, ötököttömässä, valoisassa ja "linnunlaulun" täyttämässä ympäristössä. Läheisessä järvessä nimittäin on parhaimmillaan 50 joutsenta pitämässä älämölöä, joten ehkä ihan laululta se ei aina kuulosta. Ai niin, uusi treeniliivi oli muuten todella hyvä ostos!